Ajotuntuma: Miltä uusi ajoasento tuntuu kaupungissa?
Pure Advance erottui ajossa ennen kaikkea ajoasennollaan. Jalat asettuivat erillisille jalkatuille, eikä perinteiselle leveälle dekille. Kaupungissa tämä toi meidän mielestämme vakaamman fiiliksen, kun paino pysyi rungon linjassa ja ohjaus tuntui rauhalliselta myös epätasaisella asfaltilla ja väistelytilanteissa.
Alkuun asento vaati hetken totuttelua. Jos taustalla oli paljon ajoa perinteisillä malleilla, jalka haki helposti väärään paikkaan ja liikkeellelähdöt olivat hetken kömpelöitä. Kun rytmi löytyi, hallinta parani, mutta kaikkein suoraviivaisinta “astun kyytiin ja menen” -meininkiä tämä sähköpotkulauta ei heti tarjonnut.
Teho tuntui käytännössä napakkana kiihtyvyytenä tasaisella ja ihan kelvollisena mäkikyvykkyytenä arjessa. Jyrkemmissä nousuissa vauhti kuitenkin putosi selvästi, eli 25 km/h oli enemmän tasamaan ja loivempien mäkien lukema kuin lupaus joka paikkaan. Kokonaisuus tuntui reippaalta, muttei miltään raketilta.
Parhaat sähköpotkulaudat vertailussa – katso tästä!
Käytettävyys arjessa – kompakti koko helpottaa liikkumista?
Arjessa Pure Advancen vahvuus oli kompakti olemus. Taittuvat ohjaustangot ja jalkatuet tekivät paketista poikkeuksellisen litteän säilyttää. Laskostettuna se jäi selvästi vähemmän “tielle” eteisessä tai työpaikalla kuin monet perinteisemmät sähköpotkulaudat.
16,2 kilon paino ei tehnyt siitä kevyintä kannettavaa, mutta siirtymät portaissa ja joukkoliikenteen kanssa olivat vielä realistisia. Meidän kokemuksella kokonaisuus osui kohtaan, jossa runko tuntui riittävän jämäkältä, mutta käsiteltävyys pysyi arjen mittakaavassa.
Varustelu näkyi käytännössä. Etuvalo, jarruvalo ja integroidut vilkut paransivat havaittavuutta risteyksissä ja kaistanvaihdoissa. Jarruissa yhdistelmä regeneratiivista ja mekaanista jarrua toimi pääosin hyvin, mutta tuntuma vaihteli tilanteen mukaan, joten ennakointi korostui. Ylemmän keskitason hinta tuntui tässä kohtaa perustellulta, kun kokonaisuus oli selvästi viimeistellympi kuin aivan perusmalleissa.
Vedenkestävyys tekee eron – toimiiko myös sateella?
IP65-luokitus näkyi ennen kaikkea siinä, että ajo ei tuntunut olevan kiinni pelkästä poutasäästä. Tihkusade ja märkä asfaltti eivät käytännössä säikäyttäneet laitetta, ja kaupunkiajossa siitä jäi huolettomampi vaikutelma kuin monesta vastaavasta.
Silti vedenkestävyys ei tarkoittanut huolettomuutta kaikkeen. Syviä lätäköitä ja veden seisottamista rakenteisiin me välttäisimme edelleen. Märällä kelillä myös pito ja jarrutusmatka olivat selvästi kelin armoilla, vaikka 10-tuumaiset renkaat toivat vakautta. Kokonaisuutena tämä toi arkeen sellaista varmuutta, joka sopi hyvin ylemmän keskitason hinnan ajatukseen.
